Tiistai 6.5.2014

Määttäsen Annika piti ihanan aamuhartauden, josta muistan vain: "Muista hengittää" ja että jotenkin se liittyi Jeesukseen ja uskonelämän hoitamiseen...Metka juttu, että jonkun asian voi kokea hoitavaksi ja hyväksi yhteiseksi rukoukseksi (lopuksi veisasimme virren 318 Jeesus sä ainoa, heikkojen auttaja, anteeksiantaja uupumaton) ja itse sisältö pyyhkiytyy muistista pois.

Seurakuntarakennepuheenvuorossani toivoin, että seurakuntayhtymään liittymisen pakkoa lievennettäisiin ainakin sen verran, että yksittäisen seurakunnan olemassaolo olisi tarkoituksenmukaisista, perustelluista syistä mahdollista vaikkapa tuomiokapitulin suostumuksella; minusta ei ole kohtuullista, että Jyväskylän ja Salon kaltaiset seurakunnat, jotka ovat etunenässä - esityksen tavoitteiden mukaisesti - organisoineet taloutensa tehokkaaksi ja toimintansa tasapuolisesti eri alueiden seurakuntalaisia kohtelevaksi, joutuisivat keintoekoisesti luomaan yhtymän vain tämän pakkopykälän perusteella. Toiseksi ilmaisin, etten haluaisi luopua papin, kanttorin ja diakonian pakollisista viroista, mutta sitäkin pakkoa voisi väljentää esimerkiksi aluetta suurentamalla siten, että ko. virkoja olisi oltava seurakuntayhtymässä kapitulin määrittelemä määrä. Sananpalvelus, veisuu ja palvelu jatkukoon!

Käsikirjavaliokunta sai taas virsikirjan lisävihkon tekijöiden perusteellisen selvityksen koontivaiheesta. Sihteerit ja työryhmä on käynyt läpi valtavan määrän lauluja/virsiä ja niitä on myös sanoitettu ja sävelletty kutsuseminaareissa (niitä on ollut mahdollista myös lähettää). Aineistoa on koottu laajasti Suomesta, Pohjoismaista, muusta Euroopasta ja Euroopan ulkopuolelta ja tyylilajejakin on monta: klassista, gospelia, laulelmia, kansansävelmiä, etnoa, modernia taidemusiikkia... Pari kolme saamenkielistäkin virttä on tulossa lisävihkoon. Elokuussa saamme seminaarissa tarkemmin perehtyä kokonaisuuteen ja toivottavasti vuoden 2015 aikana materiaali tulee päätettäväksi kirkolliskokoukseen.

Ministerikahvilla Päivi Räsänen selvitti perusteellisemmin valtion suunniteltua korvausta kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä. Pidän hänen kannustavista sanoistaan ja koen hänen tukevan meitä ja tunnustavan kirkon merkityksen. Ja mustikkakakku maistui hyvältä!