7.11.2009
Torstai-iltana saimme katsataa Turun kaupunginvaltuuston kauniin salin (arkkitehti Charles Bassin uusrenessanssiluomus), jossa tunnistimme mm. Pentti Huovisen paikan ja Albert Edelfeltin maalauksen ja saimme syödä todella herkullisia salaatteja. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Mikkola (sos.dem) piti meille tiivistetyn ja huumoripitoisen Turun historian (lähes yhtä hauskan kuin Linnateatterin Turun mieletön historia).
Kerran viikossa on siis yksi tällainen yhteinen virkistyshetki ja se on tärkeä myös sosiaalisten suhteiden muodostumisen kannalta. Se on niitä harvoja hetkiä, kun ehtii tutustua uusiinkiin ihmisiin tai vaihtaa ajatuksia vanhojen tuttujen kanssa tai arvioida päätösprosesseja.
Viikko oli kaiken kaikkiaan keskimäärin tavallista tiiviimpi. Eräs kokeneempi edustaja totesi, että hiippakuntavaltuustojen aloitettua on heiltä alkanut tippua varsin paljon aloitteita ja sen myötä tietenkin valiokuntien työ on lisääntynyt. Parhaimmassa tapauksessa kirkon tärkeitä asioita tulee tätä kautta pikku hiljaa kuntoon ja aloitteet vähenevät, mutta on sekin mahdollisuus, että löydetään yhä lisää kehitettäviä asioita ja siinä tapauksessa täytynee miettiä kokouksen kokoontumista useammin tai pidemmäksi aikaa. Tälläkin hetkellä valiokuntien asiantuntijasihteerit ovat merkittävässä asemassa mietintöjen pohjatyötä tehtäessä.
Perjantaiaamuna ehdin perinteiseen lentopalloon ja jäsenet säilyivät tällä kertaa ehjinä. Aamupäivällä hyväksyttiin monta mietintöä hyvässä tahdissa niin, että pääsimme lopettamaan lounaaseen mennessä. Kansliavaliokunnan jäsen Sami Ojala kiitti henkilökuntaa mm. sanomalla jotain siihen suuntaan, että paras kiitos täällä ruokasalissa taitaa olla hyvin syöminen ja niin sitten hyvin omintunnoin teimme.
Nyt on kausi puolessa välissä ja aika hyvin tässä on ehtinyt edustajiin tutustua. Kolme piispaa on ehtinyt tässä välissä vaihtua ja arkkipiispan valinta on edessä keväällä, to 18.2. ja mikäli tulee toinen äänestyskierros, to 11.3. Ehdokkaiden haravoinnissa meni loppuviikko ja sähköposteja lentelee seuraavan viikon kuluessa moneen suuntaan, kun punnitsemme eri kannattajajoukkojen kesken, keitä haluamme kutsua ja ketkä näkevät viisaaksi vastata kutsuun. Meille äänestäjille on annettu suuri vastuu ja toivon muiltakin rukousta tähän prosessiin ja sen kaikkin vaiheisiin.
Torstaina 12.11. keskustelemme arkkihiippakunnan valitsijoiden kesken vaaliin liittyvistä asioista, arkkipiispan tehtävistä, tarvittavaista ominaisuuksista ja muista asiaan liittyvistä näkökohdista.
Aino Vesti
lauantai 7. marraskuuta 2009
torstai 5. marraskuuta 2009
5.11.2009
Tänään harrastimme bailatinoa osittain Kirkon Ulkomaanavun Naistenpankin hyväksi aamutuimaan ja sen jälkeen olin liturgina Maarian kirkon messussa. Lauluryhmä: Riitta Särkiö, Annika Määttänen, Hans Tuominen ja Tapio Luoma lauloivat Pekka Simojoen "Pyhän kosketus" -laulun ehtoollisen aikana-Pekka Simojoki oli muuten säestämässä kitaralla Riitan kanttoripalvelun lisäksi. Laulu kertoo Mooseksesta: "Riisu kengät, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä..." Oli helppoa nousta sen myötä korkeammalle kuin kirkon holveihin. Avustajina olivat Merja Hermonen (pappi), Reetta Uusitalo ja Antti Ruska.
Pöytäkeskusteluissa on paljon puhuttu tulevien arkkipiispaehdokkaiden nimistä. Mahdollisille ehdokkaille on haluttu antaa tilaa punnita vastaustaan ja siksi emme ole heistä julkisesti keskustelleet. Arvelen, että kolmesta neljään ehdokasta saattaa tulla vaaliin mukaan. Rukousta ja johdatusta tähän asiaan toivon ja uskon monien toivovan.
Tänään täysistunnossa päätettiin hyväksyä talousarvio vuodelle 2010. Kirkon ulkoasiain neuvostoon valittiin erovuoroisten tilalle mm.hiippakuntadekaani Niilo Pesonen, jonka varajäseneksi Mika Pajunen, Salon maahanmuuttajatyön pappi (asuu Sauvossa), varajäseneni täällä kirkolliskokouksessa.
Virkamiesoikeudellisten säädösten toinen käsittely alkaa täysistunnossa klo 15. Klo 18 lähdemme kaupungin vastaanotolle, kaupungintalolle, Aurakatu 2, jossa meidät ottaa vastaan Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Mikkola.
Tämä viikko on mielestäni ollut normaalia tiiviimpi ja kiireisempi eikä ole ehtinyt niin paljon tutustua uusiin ihmisiin kuin edellisinä vuosina. Käytävältä sain eilen kolme Kirkon tutkimuskeskuksen kirjaa ilmaiseksi: Jaakko Rusama: Taistelu kulttuurista (Puoli vuosisataa kristillistä kulttuuritoimintaa), mikä kiinnostaa erityisen paljon ja sen lisäksi Kati Niemelä: Vieraantunut vai pettynyt ja kolmanneksi Maarit Hytösen Kirkollisten toimitusten teologia.
Lisäksi tilasin Hilkka Olkinuoran Surukirjaa; se käsittelee erilaisia suruja ilmaisurikkaalla tavalla, uskon, että sitä tulee luettua moneenkin kertaan ja hitaasti, ehkä vain lauseen kerrallaan.
Aino Vesti
Tänään harrastimme bailatinoa osittain Kirkon Ulkomaanavun Naistenpankin hyväksi aamutuimaan ja sen jälkeen olin liturgina Maarian kirkon messussa. Lauluryhmä: Riitta Särkiö, Annika Määttänen, Hans Tuominen ja Tapio Luoma lauloivat Pekka Simojoen "Pyhän kosketus" -laulun ehtoollisen aikana-Pekka Simojoki oli muuten säestämässä kitaralla Riitan kanttoripalvelun lisäksi. Laulu kertoo Mooseksesta: "Riisu kengät, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä..." Oli helppoa nousta sen myötä korkeammalle kuin kirkon holveihin. Avustajina olivat Merja Hermonen (pappi), Reetta Uusitalo ja Antti Ruska.
Pöytäkeskusteluissa on paljon puhuttu tulevien arkkipiispaehdokkaiden nimistä. Mahdollisille ehdokkaille on haluttu antaa tilaa punnita vastaustaan ja siksi emme ole heistä julkisesti keskustelleet. Arvelen, että kolmesta neljään ehdokasta saattaa tulla vaaliin mukaan. Rukousta ja johdatusta tähän asiaan toivon ja uskon monien toivovan.
Tänään täysistunnossa päätettiin hyväksyä talousarvio vuodelle 2010. Kirkon ulkoasiain neuvostoon valittiin erovuoroisten tilalle mm.hiippakuntadekaani Niilo Pesonen, jonka varajäseneksi Mika Pajunen, Salon maahanmuuttajatyön pappi (asuu Sauvossa), varajäseneni täällä kirkolliskokouksessa.
Virkamiesoikeudellisten säädösten toinen käsittely alkaa täysistunnossa klo 15. Klo 18 lähdemme kaupungin vastaanotolle, kaupungintalolle, Aurakatu 2, jossa meidät ottaa vastaan Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Mikkola.
Tämä viikko on mielestäni ollut normaalia tiiviimpi ja kiireisempi eikä ole ehtinyt niin paljon tutustua uusiin ihmisiin kuin edellisinä vuosina. Käytävältä sain eilen kolme Kirkon tutkimuskeskuksen kirjaa ilmaiseksi: Jaakko Rusama: Taistelu kulttuurista (Puoli vuosisataa kristillistä kulttuuritoimintaa), mikä kiinnostaa erityisen paljon ja sen lisäksi Kati Niemelä: Vieraantunut vai pettynyt ja kolmanneksi Maarit Hytösen Kirkollisten toimitusten teologia.
Lisäksi tilasin Hilkka Olkinuoran Surukirjaa; se käsittelee erilaisia suruja ilmaisurikkaalla tavalla, uskon, että sitä tulee luettua moneenkin kertaan ja hitaasti, ehkä vain lauseen kerrallaan.
Aino Vesti
keskiviikko 4. marraskuuta 2009
4.11.2009
Aamupäivällä kävimme virkamiesoikeudellisista säännöksistä yksityiskohtaisen käsittelyn läpi ilman muutosehdotuksia. Toinen käsittely vielä odottaa. Monipuolisen lounaan jälkeen keskustelimme käsikirjavaliokunnassa alaan kuuluvista kehittämisideoista, koska meillä ei ollut mitään mietintöä valmisteilla. Kirkon musiikki- ja jumalanpalvelustoimikunnasta meillä oli vieraana Ulla Tuovinen kertomassa ajankohtaisista jumalanpalveluselämään liittyvistä hankkeista. Sen ohella hän kertoi VIRSISTÄ VIISI -YLE:n ohjelmasarjasta viitenä marraskuun sunnuntaina klo 19.15. Su 1.11. ohjelmalla oli ollut 376 000 kuulijaa, palaute oli ollut suorastaan ylistävää. Ohjelmaa oli katsottu koko perheen voimin ja nuorisokin oli intoutunut laulamaan rippikoulun aikana opittuja virsiä.
Kahvilla keskustelin erään "Hengellinen elämä verkossa" -projektiin kuuluvan verkkokeskustelijan, nuorisotyönohjaajan kanssa. Hän kertoi, että IRC-galleriaan perustettuun Kirkon nuoriso -yhteisöön tuli heti parisataa nuorta ja muutamassa tunnissa 2600 viestiä risteili.
Tärkeä nuorisotyön muoto ja nämä henkilöt voivat koota kokemuksia meidän muiden hyödyksi.
Kirkkohallituksen kyselytunnilla saa nostaa esiin edustajia kiinnostavia yksityiskohtia, mm. erilaisten hankkeiden etenemiseen liittyvien yksityiskohtien etenemistä. Mm. Tuomo Pesonen Kirkon tiedotuskeskuksesta kertoi, että lastenkirkko.fi -sivustolla oli käynyt n. 40 000 vierailijaa kuukaudessa, city.fi (Rakkauden ammattilaiset?) 455 000 kävijää (koko vuonna vai kuukaudessa-tämä meni minulta ohi) ja seurakuntien työntekijöitä oli koulutettu n. 100, joista 50 kouluttajiksi. Tavoite on kouluttaa v. 2010 n. 700-1000 työntekijälle perusvalmiudet verkkotyöskentelyyn. Vaikuttavia lukuja!
Nyt illan täysistunnossa hyväksyimme kummin vähimmäismäärän vähentämisen yhteen, erityistapauksissa ja kirkkoherran luvalla. Aloite lähetettiin nyt kirkkohallitukselle ko. kirkkojärjstyksen muutoksen valmistelemiseksi ja samalla annettiin kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella kummien tukemiseen tarkoitettua aineistoa seurakuntien käyttöön.
Päätimme myös hyväksyä kirkkohallituksen esityksen siitä, että seuraavissa seurakuntavaaleissa käytetään kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten vaaleissa valkoista ja seurakuntaneuvoston jäsenten vaalissa oranssia vaalilippua.
Aloitteita oli myös mm. koskien Kirkon ulkoasiain neuvoston toimintakertomusta, kirkon kehitysvammaistyön tukemisesta, aloitteista hiippakuntavaltuustolle ja tilastotyöstä seurakunnissa.
Asioista keskustellaan perusteellisesti valiokunnissa, mutta vähemmän istuntosalissa ja näin yleensä onkin hyvä, sillä asioita on paljon ja viikko on lyhyt aika niitä käsitellä.
Joskus tulee piristäviä keskeytyksiä pitkiin puheisiin kuten eilen, kun Paavo Eero laulatti meillä virren 431, 5.säkeistön. Tosin arvelen, että ne eivät välttämättä ole työjärjestyksen sallimia toimintatapoja, mutta tällä kertaa Eero pyysi luvan puheenjohtajalta "laululliselle puheenvuorolleen".
Aino Vesti
Kahvilla keskustelin erään "Hengellinen elämä verkossa" -projektiin kuuluvan verkkokeskustelijan, nuorisotyönohjaajan kanssa. Hän kertoi, että IRC-galleriaan perustettuun Kirkon nuoriso -yhteisöön tuli heti parisataa nuorta ja muutamassa tunnissa 2600 viestiä risteili.
Tärkeä nuorisotyön muoto ja nämä henkilöt voivat koota kokemuksia meidän muiden hyödyksi.
Kirkkohallituksen kyselytunnilla saa nostaa esiin edustajia kiinnostavia yksityiskohtia, mm. erilaisten hankkeiden etenemiseen liittyvien yksityiskohtien etenemistä. Mm. Tuomo Pesonen Kirkon tiedotuskeskuksesta kertoi, että lastenkirkko.fi -sivustolla oli käynyt n. 40 000 vierailijaa kuukaudessa, city.fi (Rakkauden ammattilaiset?) 455 000 kävijää (koko vuonna vai kuukaudessa-tämä meni minulta ohi) ja seurakuntien työntekijöitä oli koulutettu n. 100, joista 50 kouluttajiksi. Tavoite on kouluttaa v. 2010 n. 700-1000 työntekijälle perusvalmiudet verkkotyöskentelyyn. Vaikuttavia lukuja!
Nyt illan täysistunnossa hyväksyimme kummin vähimmäismäärän vähentämisen yhteen, erityistapauksissa ja kirkkoherran luvalla. Aloite lähetettiin nyt kirkkohallitukselle ko. kirkkojärjstyksen muutoksen valmistelemiseksi ja samalla annettiin kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella kummien tukemiseen tarkoitettua aineistoa seurakuntien käyttöön.
Päätimme myös hyväksyä kirkkohallituksen esityksen siitä, että seuraavissa seurakuntavaaleissa käytetään kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten vaaleissa valkoista ja seurakuntaneuvoston jäsenten vaalissa oranssia vaalilippua.
Aloitteita oli myös mm. koskien Kirkon ulkoasiain neuvoston toimintakertomusta, kirkon kehitysvammaistyön tukemisesta, aloitteista hiippakuntavaltuustolle ja tilastotyöstä seurakunnissa.
Asioista keskustellaan perusteellisesti valiokunnissa, mutta vähemmän istuntosalissa ja näin yleensä onkin hyvä, sillä asioita on paljon ja viikko on lyhyt aika niitä käsitellä.
Joskus tulee piristäviä keskeytyksiä pitkiin puheisiin kuten eilen, kun Paavo Eero laulatti meillä virren 431, 5.säkeistön. Tosin arvelen, että ne eivät välttämättä ole työjärjestyksen sallimia toimintatapoja, mutta tällä kertaa Eero pyysi luvan puheenjohtajalta "laululliselle puheenvuorolleen".
Aino Vesti
tiistai 3. marraskuuta 2009
3.11.2009 Gospeljumppaa ja virkamiespakettia
Aamuksi olimme tilanneet fysioterapeutin ohjaamaan gospeljumppaa, jossa mm. venyttelimme istumisesta väsyneitä niska- ja selkälihaksia(tämä ei siis kuulunut viralliseen ohjelmaan, vaan osallistujat maksoivat ammattilaiselle ja osan rahasta laitamme Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankille mm. pienlainojen myöntämiseen).
Tänään oli aamumessun jälkeen poikkeuksellisesti aamupäivä valiokuntatyöskentelyä ja vasta klo 13 täysistunto, jonka ainut asia oli Kirkon virkamiesoikeudellisten säännösten muuttaminen. Asiaa on valmisteltu pitkään ja välillä äänestetty raukeamaan, joten ilmassa leijuu paineita saada asia pian päätökseen. Esitys oli monipuolisesti valmisteltu ja sen esittely oli selkeää ja maallikollekin ymmärrettävää. Ihailen sitä, että joillakin on motivaatiota ja lahjoja tällaiseen pikkutarkkuutta, loogista ajattelua ja selkeää ilmaisukykyä vaativaan työhön.
Tuollainen laaja lakipaketti sisältää huolellisesta ja monipuolisesta valmistelusta huolimatta kuitenkin paljon näkökohtia, joista voidaan olla eri mieltä. Esitän nyt yksinkertaistetun version "kannattajien" ja "vastustajien" näkökohdista, vaikka asia on tietenkin niin, että paketissa on asioita, joihin kaikki voivat uskoakseni yhtyä, mutta erimielisyydet kilpistyvät pariin perusperiaatteeseen.
Esityksen kannattajat ovat sitä mieltä, että nykyinen säädöstaso kirkossa ei vastaa perustuslain vaatimuksia ja siksi uudet säännökset pitäisi saada pikaisesti voimaan. Esityksen vastustajat ovat sitä mieltä, että päätöksellä on pitkälle vaikuttavat seuraukset ja siksi sitä pitäisi vielä muuttaa muutamissa perustavanlaatuisissa kohdissa, mm. lisäämällä kirkon omista lähtökohdista käsin mietitty syrjintäpykälä (eikä valmistella sitä erikseen, kuten tämän esityksen kannattajat esittävät). Toiseksi esityksen vastustajat, joihin itsekin lukeudun, ovat sitä mieltä, että esitys pitäisi katsoa uudelleen läpi siltä kannalta, mitkä asiat kannattaa nostaa kirkkojärjestyksestä kirkkolakiin, koska lakien täytyy aina mennä eduskuntaan, joka ei niitä muuta, vaan joko hyväksyy tai hylkää esityksen. Kirkkojärjestystä sen sijaan pystymme itse muuttamaan ja siten monessa mielessä säilyttämään autonomian sen sisältämissä asioissa. Miksi omaehtoisesti rajoittaa päätösvaltaamme tällaisilla ratkaisuilla, kysyi moni.
Kannattajat ovat (yleistäen) sitä mieltä, että kirkolla julkisoikeudellisena yhteisönä ei voi olla muusta yhteiskunnasta poikkeavaa lainsäädäntöä, vastustajat taasen kysyvät, eikö uskolla siis ole mitään vaikutusta eikä mitään muuta eettistä koodistoa (mm. Leif Nummela).
Käytävillä ja pöydissä käydään keskustelua myös tulevasta arkkipiispan vaalista, ominaisuuksia ja mahdollisia ehdokkaita punnitaan, mutta keskustelu on tässä vaiheessa hyvin varovaista.
Tänään on Reetta Uusitalon iltahartaus kappelissa; on aina mielenkiintoista kuulla eri puolilta Suomea olevien kirkolliskokousedustajien mietteitä uskosta ja Jumalasta.
Aino Vesti
Aamuksi olimme tilanneet fysioterapeutin ohjaamaan gospeljumppaa, jossa mm. venyttelimme istumisesta väsyneitä niska- ja selkälihaksia(tämä ei siis kuulunut viralliseen ohjelmaan, vaan osallistujat maksoivat ammattilaiselle ja osan rahasta laitamme Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankille mm. pienlainojen myöntämiseen).
Tänään oli aamumessun jälkeen poikkeuksellisesti aamupäivä valiokuntatyöskentelyä ja vasta klo 13 täysistunto, jonka ainut asia oli Kirkon virkamiesoikeudellisten säännösten muuttaminen. Asiaa on valmisteltu pitkään ja välillä äänestetty raukeamaan, joten ilmassa leijuu paineita saada asia pian päätökseen. Esitys oli monipuolisesti valmisteltu ja sen esittely oli selkeää ja maallikollekin ymmärrettävää. Ihailen sitä, että joillakin on motivaatiota ja lahjoja tällaiseen pikkutarkkuutta, loogista ajattelua ja selkeää ilmaisukykyä vaativaan työhön.
Tuollainen laaja lakipaketti sisältää huolellisesta ja monipuolisesta valmistelusta huolimatta kuitenkin paljon näkökohtia, joista voidaan olla eri mieltä. Esitän nyt yksinkertaistetun version "kannattajien" ja "vastustajien" näkökohdista, vaikka asia on tietenkin niin, että paketissa on asioita, joihin kaikki voivat uskoakseni yhtyä, mutta erimielisyydet kilpistyvät pariin perusperiaatteeseen.
Esityksen kannattajat ovat sitä mieltä, että nykyinen säädöstaso kirkossa ei vastaa perustuslain vaatimuksia ja siksi uudet säännökset pitäisi saada pikaisesti voimaan. Esityksen vastustajat ovat sitä mieltä, että päätöksellä on pitkälle vaikuttavat seuraukset ja siksi sitä pitäisi vielä muuttaa muutamissa perustavanlaatuisissa kohdissa, mm. lisäämällä kirkon omista lähtökohdista käsin mietitty syrjintäpykälä (eikä valmistella sitä erikseen, kuten tämän esityksen kannattajat esittävät). Toiseksi esityksen vastustajat, joihin itsekin lukeudun, ovat sitä mieltä, että esitys pitäisi katsoa uudelleen läpi siltä kannalta, mitkä asiat kannattaa nostaa kirkkojärjestyksestä kirkkolakiin, koska lakien täytyy aina mennä eduskuntaan, joka ei niitä muuta, vaan joko hyväksyy tai hylkää esityksen. Kirkkojärjestystä sen sijaan pystymme itse muuttamaan ja siten monessa mielessä säilyttämään autonomian sen sisältämissä asioissa. Miksi omaehtoisesti rajoittaa päätösvaltaamme tällaisilla ratkaisuilla, kysyi moni.
Kannattajat ovat (yleistäen) sitä mieltä, että kirkolla julkisoikeudellisena yhteisönä ei voi olla muusta yhteiskunnasta poikkeavaa lainsäädäntöä, vastustajat taasen kysyvät, eikö uskolla siis ole mitään vaikutusta eikä mitään muuta eettistä koodistoa (mm. Leif Nummela).
Käytävillä ja pöydissä käydään keskustelua myös tulevasta arkkipiispan vaalista, ominaisuuksia ja mahdollisia ehdokkaita punnitaan, mutta keskustelu on tässä vaiheessa hyvin varovaista.
Tänään on Reetta Uusitalon iltahartaus kappelissa; on aina mielenkiintoista kuulla eri puolilta Suomea olevien kirkolliskokousedustajien mietteitä uskosta ja Jumalasta.
Aino Vesti
maanantai 2. marraskuuta 2009
2.11.2009 Syysistuntokauden eka päivä
Kirkolliskokoukseen on aina mukava tulla tapaamaan iloisia, aktiivisia edustajakollegoita ja aloittaa tiivis työskentely Maarian kirkon aamumessulla. Aloitusistunnon jälkeen opetusministeriön perinteiset puheet ja täytekakkukahvit, käsikirjavaliokunnassa saimme tutustua uuteen puheenjohtajaamme, Gustav Björkstrandin seuraajaan, Björn Vikströmiin, jonka isä John Vikström vihki minut papiksi Turun tuomiokirkossa 4.10.1994.
Kansliavaliokunnassa valitsimme kokousviikon pöytäkirjantarkistajat, järjestelimme tulevaa kirkolliskokouksen keskustelua liittyen arkkipiispan vaaliin, kävimme läpi muutamia käytännön järjestelyjä (saunavuoroja, kaupungin vastaanotolle lähtemistä torstaina, Kirkon kalentereiden jakamista edustajille ja seuraavien istuntokausien juhlasuunnitelmia).
Väliajoilla kävelemme aina pikamarssia talon päästä toiseen (ruokasalin ja istuntosalin välillä, seinillä olevia ikoneja vilkuillen) ja välillä yläkerran tai alakerran valiokuntahuoneisiin, yritämme ehtiä moikkailemaan edes muutamia tuttuja, keräilemme viisautta ja näkökulmia toisten valiokuntien jäseniltä, luemme lehtiä tai sähköposteja, kirjoittelemme blogeja.
Varsinaisen kokousohjelman lisäksi saattaa olla messun valmistelua (laulujen harjoittelua tai puheen valmistelua), lentopallon, gospeljumpan tms. informointia ja organisointia tai iltahartauden jälkeisten ohjelmien sopimisia tai edustajien kirjoihin ja kristillisten julkaisijoiden lehtitarjontaan tutustumista.
Talousarviota esitteli Leena Rantanen, joka kertoi mm. seuraavia asioita:
-kirkon eläkkeistä: meillä on 19 500 vakuutettua ja 19 600 eläkeläistä!
-henkilöstökulut ovat kirkossa keskimäärin n. 70 %
-rahavarat riittäisivät keskimäärin 230 päiväksi (seurakuntien erot suuria)
-eläkerahaston sijoitukset laskivat tietenkin viime vuonna paljon, mutta tänä vuonna oli 30.9.2009 mennessä ollut nousua jo 15,06 %
-strategiset hankkeet rahoitetaan puoliksi ylijäämää käyttäen
-hiippakunnallisessa toiminnassa nousua 5,4 %, koska tarvitaan rahaa mm. synodaalikokousten järjestämiseen
HeTa-hankkeesta oli kyselty seurakunnilta: -84 % vastasi
-45 % piti mallia hyvänä
-40 % oli halukkaita sitä käyttämään
-pakkoliittyminen ko. hankkeeseen ei saanut kovin paljoa kannatusta
-70 seurakuntaa ilmoitti halukkuutensa piloteiksi
Illan istunto jatkoi aamupäivällä alkanutta keskustelua Kirkon toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon liittyvistä avustuksista liittyen mm. Tuomasmessun radiointiin(jolla on 35 000 kuulijaa) ja Petroskoin kirkon rakentamiseen. Molemmat saivat paljon kannatusta. Aloitteethan etenevät aina lähetekeskustelun kautta valiokuntiin: toimintasuunnitelmasta antaa yleisvaliokunta lausunnon ja kokonaisuus menee talousvaliokuntaan ja ne tulevat sen jälkeen hyväksyttäviksi täysistuntoon.
Illan istunnossa eniten keskustelua aiheutti aloite Metodistikirkon ja Suomen ev.lut. kirkon välille solmittavasta sopimuksesta. Kirkkoneuvos Risto Cantellin lisäksi piispat Salmi ja Repo selvittivät lyhyesti, missä opinkohdissa on erovaisuuksia ja miten niihin on suhtauduttu.
Mm. luterilaisuudessa uskomme Jumalan armon toimivan sanan ja sakramenttien kautta, metodistien mukaan Jumala toimii myös muutoin (tätä käsitellään mietinnössä tarkemmin). Metodisteilla on myös painopiste pelastuksen omistamisen jälkeisessä pyhityksessä ja myös tätä käsitellään tarkemmin ko. asiakirjassa.
Tämän jälkeen edustaja Marjokorpi totesi metodismiin liittyvän kokemuksellisen uskonvarmuuden ja ajatuksen siitä, että ehtoollisessa Kristus on todellisesti läsnä, mutta vain hengellisesti eli ehtoollinen nautitaan vain hengellisesti, ei suulla ja tätä ei Luther olisi voinut hyväksyä. Lisäksi hän pohdiskeli, onko luterilaisuus kehittynyt Lutherin ajoista ja tuleeko tässä pyhitys osaksi vanhurskauttamista.
Piispa Peura oli sitä mieltä, että riittävä yksimielisyys on saavutettu ehdotetun yhteyden toteuttamiseksi.
(Puheenvuorot ilmestyvät kirkolliskokouksen sivuille lähipäivinä.) Asiasta päättänemme viikon jälkipuoliskolla.
Illan täysistunnossa lähetimme valiokuntiin muitakin asioita.
Tämän illan iltahartauden pitää Salosta tuleva Annika Määttänen.
Päätän piispa Salmen lausumaan: "Luotamme kasteen turvaverkon todellisuuteen ja Jumalan todelliseen läsnäoloon."
Aino Vesti
Kirkolliskokoukseen on aina mukava tulla tapaamaan iloisia, aktiivisia edustajakollegoita ja aloittaa tiivis työskentely Maarian kirkon aamumessulla. Aloitusistunnon jälkeen opetusministeriön perinteiset puheet ja täytekakkukahvit, käsikirjavaliokunnassa saimme tutustua uuteen puheenjohtajaamme, Gustav Björkstrandin seuraajaan, Björn Vikströmiin, jonka isä John Vikström vihki minut papiksi Turun tuomiokirkossa 4.10.1994.
Kansliavaliokunnassa valitsimme kokousviikon pöytäkirjantarkistajat, järjestelimme tulevaa kirkolliskokouksen keskustelua liittyen arkkipiispan vaaliin, kävimme läpi muutamia käytännön järjestelyjä (saunavuoroja, kaupungin vastaanotolle lähtemistä torstaina, Kirkon kalentereiden jakamista edustajille ja seuraavien istuntokausien juhlasuunnitelmia).
Väliajoilla kävelemme aina pikamarssia talon päästä toiseen (ruokasalin ja istuntosalin välillä, seinillä olevia ikoneja vilkuillen) ja välillä yläkerran tai alakerran valiokuntahuoneisiin, yritämme ehtiä moikkailemaan edes muutamia tuttuja, keräilemme viisautta ja näkökulmia toisten valiokuntien jäseniltä, luemme lehtiä tai sähköposteja, kirjoittelemme blogeja.
Varsinaisen kokousohjelman lisäksi saattaa olla messun valmistelua (laulujen harjoittelua tai puheen valmistelua), lentopallon, gospeljumpan tms. informointia ja organisointia tai iltahartauden jälkeisten ohjelmien sopimisia tai edustajien kirjoihin ja kristillisten julkaisijoiden lehtitarjontaan tutustumista.
Talousarviota esitteli Leena Rantanen, joka kertoi mm. seuraavia asioita:
-kirkon eläkkeistä: meillä on 19 500 vakuutettua ja 19 600 eläkeläistä!
-henkilöstökulut ovat kirkossa keskimäärin n. 70 %
-rahavarat riittäisivät keskimäärin 230 päiväksi (seurakuntien erot suuria)
-eläkerahaston sijoitukset laskivat tietenkin viime vuonna paljon, mutta tänä vuonna oli 30.9.2009 mennessä ollut nousua jo 15,06 %
-strategiset hankkeet rahoitetaan puoliksi ylijäämää käyttäen
-hiippakunnallisessa toiminnassa nousua 5,4 %, koska tarvitaan rahaa mm. synodaalikokousten järjestämiseen
HeTa-hankkeesta oli kyselty seurakunnilta: -84 % vastasi
-45 % piti mallia hyvänä
-40 % oli halukkaita sitä käyttämään
-pakkoliittyminen ko. hankkeeseen ei saanut kovin paljoa kannatusta
-70 seurakuntaa ilmoitti halukkuutensa piloteiksi
Illan istunto jatkoi aamupäivällä alkanutta keskustelua Kirkon toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon liittyvistä avustuksista liittyen mm. Tuomasmessun radiointiin(jolla on 35 000 kuulijaa) ja Petroskoin kirkon rakentamiseen. Molemmat saivat paljon kannatusta. Aloitteethan etenevät aina lähetekeskustelun kautta valiokuntiin: toimintasuunnitelmasta antaa yleisvaliokunta lausunnon ja kokonaisuus menee talousvaliokuntaan ja ne tulevat sen jälkeen hyväksyttäviksi täysistuntoon.
Illan istunnossa eniten keskustelua aiheutti aloite Metodistikirkon ja Suomen ev.lut. kirkon välille solmittavasta sopimuksesta. Kirkkoneuvos Risto Cantellin lisäksi piispat Salmi ja Repo selvittivät lyhyesti, missä opinkohdissa on erovaisuuksia ja miten niihin on suhtauduttu.
Mm. luterilaisuudessa uskomme Jumalan armon toimivan sanan ja sakramenttien kautta, metodistien mukaan Jumala toimii myös muutoin (tätä käsitellään mietinnössä tarkemmin). Metodisteilla on myös painopiste pelastuksen omistamisen jälkeisessä pyhityksessä ja myös tätä käsitellään tarkemmin ko. asiakirjassa.
Tämän jälkeen edustaja Marjokorpi totesi metodismiin liittyvän kokemuksellisen uskonvarmuuden ja ajatuksen siitä, että ehtoollisessa Kristus on todellisesti läsnä, mutta vain hengellisesti eli ehtoollinen nautitaan vain hengellisesti, ei suulla ja tätä ei Luther olisi voinut hyväksyä. Lisäksi hän pohdiskeli, onko luterilaisuus kehittynyt Lutherin ajoista ja tuleeko tässä pyhitys osaksi vanhurskauttamista.
Piispa Peura oli sitä mieltä, että riittävä yksimielisyys on saavutettu ehdotetun yhteyden toteuttamiseksi.
(Puheenvuorot ilmestyvät kirkolliskokouksen sivuille lähipäivinä.) Asiasta päättänemme viikon jälkipuoliskolla.
Illan täysistunnossa lähetimme valiokuntiin muitakin asioita.
Tämän illan iltahartauden pitää Salosta tuleva Annika Määttänen.
Päätän piispa Salmen lausumaan: "Luotamme kasteen turvaverkon todellisuuteen ja Jumalan todelliseen läsnäoloon."
Aino Vesti
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
