keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Ke 4.5.2011 Mitä siintää tulevaisuudessa?

Kirkkoneuvos Rantanen kertoi HeTan kuulumisista mm. että johtajaksi on valittu Seija Mäenpää, Oulun Konttorin talous- ja kehittämispäällikkö ja myös tietohallinto- ja henkilöstöpäälliköt on valittu 28.4., mutta heidän nimiään ei vielä julkistettu. Turussa on HeTa –info tulossa 24.5, Oulun toimipisteen tilakartoitus on meneillään, palvelusopimuspohja on valmisteltu ja seurakuntien siirtymäaikataulukyselystä saadaan vastaukset 16.5.

Oulussa on siis päätoimipaikka ja Porvoon on tarkoitus aloittaa 2013, Lahden 2014 ja Kuopion 2016.

Hän kertoi meille myös, että 12.11.2009 tehdyn sopimuksen pohjalla seurakunnat voivat käyttää Kuntarakenne Oy:tä kilpailuttamiseen antamalla sitoumusvaltakirja sekä sille että Kirkon keskusrahastolle. Tärkeä tieto, koska kilpailuttaminen vaatii paljon sellaista asiantuntemusta, jota pienen seurakunnan on vaikea yksin löytää.

Kyselytunnilla edustajat saavat kysellä vaikeita kysymyksiä, mm. edustaja Kujala kysyi arkkipiispalta, millä perusteella tämä sanoi televisiossa, että homoseksuaalisuuden harjoittaminen ei ole syntiä. Lisäksi viestintäjohtaja Pesoselta kysyttiin, aikooko Kirkon tiedotuskeskus ja
”millaisin toimenpitein puuttua Kotimaa24-uutissivuston toimintaan, jotta sivuston uutisointi olisi kirkon moniäänisyyttä kunnioittavaa, kirkon sisällä eri tavoin ajattelevia tasapuolisesti kohtelevaa ja kokonaiskirkon etua ajavaa journalismia?” Kirkon tiedotuskeskus sallii yhden työntekijän käyttää osaa työajastaan ko. sivuston uutisten tekemiseen. Kansliapäällikkö Keskitalolta kysyttiin, onko hallitusohjelmaan tulossa kirkon ehdottamia asioita (asia on vielä auki, mutta hänen mukaansa ehdotukset on otettu hyvin vastaan).

Tulevaisuusselontekokeskusteluun oli kutsuttu pankinjohtaja(el.) Ahti Hirvonen, Tampereen hiippakuntadekaani Ari Hukari ja tulevaisuustutkija Ilkka Halava. Edustaja Hilkka Olkinuora veti vauhdikkaasti paneelia. Ahti Hirvonen tuli uskoon 49-vuotiaana, erityisen merkitykselliseksi hän oli kokenut iankaikkisen elämän todellisuuden. Hänen mielestään sopiva seurakunnan koko olisi 500 seurakuntalaista, jolloin papin olisi mahdollista tuntea jokainen seurakuntalainen.

Ilkka Halava kertoi ateistina lukeneensa Raamatun ja häntä puhutteli se, että jokaisella sen sivulla puhuttiin ja/tai tehtiin muutosta.

Ari Hukari arvosteli kirkon laimentaneen Jeesuksen seuraamisen radikaalista ja dynaamisesta ja luoneen tilalle mm. raskaan hallinnon. Hän ennakoi, että tulevaisuudessa missio ja kristillinen kasvatus kyseenalaistetaan ja totesi, että postmoderni ihminen ei tarvitse kirkkoa, koska hänen olemisensa perustuu sisäiseen valinnanvapauteen ja hän luottaa kokemuksen autenttisuuteen. Siksi kirkon ei saisi sulkeutua totuusyhteisöksi, vaan jakaa elämänsä itseohjautuvien henkilöiden kanssa. Juuri tässä on suuri murros: miten uskosta puhutaan tällaisessa kontekstissa. Myös Ilkka Halava totesi, että olemme menettäneet kielen määritellä hengellinen statuksemme erityisesti mediassa.

Tunnistan heidän määrittelemänsä ilmiöt – samalla voi kuitenkin todeta, että moderni ja jopa esimoderni ovat yhtä aikaa totta kuin postmodernikin näkökulma (tai tulokulma), joten seurakuntatyön tulevaisuuden suunnitteleminen ei ole helppoa…Joka tapauksessa Raamattua, rukousta, sakramentteja ja ihmisen kasvoja tarvitaan. Kumma juttu, että Jeesus tällaiselle sekalaiselle seurakunnalle näin vaativan tehtävän on uskonut: kastaa ja opettaa.

Äitini, pyhäkoulunopettaja, opetti omalla esimerkillään meidät seitsemän lasta rukoilemaan kaikissa tilanteissa ja mielelläni rukoilisin täällä kokouksessakin enemmän myös yhdessä muiden edustajien kanssa, pyytäisin viisautta ja johdatusta suunnitelmiin ja päätöksiin. Yksin on toki helppo muistaa sairasta tai huolten painamaa tai jos huomaan jonkun edustajan tai piispan olevan asetettu kovin tuuliselle paikalle yksin seisomaan. Aamu- ja iltahartaudet ovat aina hyvin vaikuttavia ja yhdistäviä.

Sateessa pyöräilin iltasella kotiin ja ehdin nähdä vilaukselta poikaani, joka oli juuri aloittanut laskuvarjohyppykurssin lentokentän läheisyydessä. Lähipäivinä päässee jo kokeilemaan itse hyppyäkin – rukousta tarvitaan siis ihan lähietäisyydelläkin.

Ei kommentteja: