maanantai 2. marraskuuta 2009

2.11.2009 Syysistuntokauden eka päivä

Kirkolliskokoukseen on aina mukava tulla tapaamaan iloisia, aktiivisia edustajakollegoita ja aloittaa tiivis työskentely Maarian kirkon aamumessulla. Aloitusistunnon jälkeen opetusministeriön perinteiset puheet ja täytekakkukahvit, käsikirjavaliokunnassa saimme tutustua uuteen puheenjohtajaamme, Gustav Björkstrandin seuraajaan, Björn Vikströmiin, jonka isä John Vikström vihki minut papiksi Turun tuomiokirkossa 4.10.1994.

Kansliavaliokunnassa valitsimme kokousviikon pöytäkirjantarkistajat, järjestelimme tulevaa kirkolliskokouksen keskustelua liittyen arkkipiispan vaaliin, kävimme läpi muutamia käytännön järjestelyjä (saunavuoroja, kaupungin vastaanotolle lähtemistä torstaina, Kirkon kalentereiden jakamista edustajille ja seuraavien istuntokausien juhlasuunnitelmia).

Väliajoilla kävelemme aina pikamarssia talon päästä toiseen (ruokasalin ja istuntosalin välillä, seinillä olevia ikoneja vilkuillen) ja välillä yläkerran tai alakerran valiokuntahuoneisiin, yritämme ehtiä moikkailemaan edes muutamia tuttuja, keräilemme viisautta ja näkökulmia toisten valiokuntien jäseniltä, luemme lehtiä tai sähköposteja, kirjoittelemme blogeja.

Varsinaisen kokousohjelman lisäksi saattaa olla messun valmistelua (laulujen harjoittelua tai puheen valmistelua), lentopallon, gospeljumpan tms. informointia ja organisointia tai iltahartauden jälkeisten ohjelmien sopimisia tai edustajien kirjoihin ja kristillisten julkaisijoiden lehtitarjontaan tutustumista.

Talousarviota esitteli Leena Rantanen, joka kertoi mm. seuraavia asioita:
-kirkon eläkkeistä: meillä on 19 500 vakuutettua ja 19 600 eläkeläistä!
-henkilöstökulut ovat kirkossa keskimäärin n. 70 %
-rahavarat riittäisivät keskimäärin 230 päiväksi (seurakuntien erot suuria)
-eläkerahaston sijoitukset laskivat tietenkin viime vuonna paljon, mutta tänä vuonna oli 30.9.2009 mennessä ollut nousua jo 15,06 %
-strategiset hankkeet rahoitetaan puoliksi ylijäämää käyttäen
-hiippakunnallisessa toiminnassa nousua 5,4 %, koska tarvitaan rahaa mm. synodaalikokousten järjestämiseen
HeTa-hankkeesta oli kyselty seurakunnilta: -84 % vastasi
-45 % piti mallia hyvänä
-40 % oli halukkaita sitä käyttämään
-pakkoliittyminen ko. hankkeeseen ei saanut kovin paljoa kannatusta
-70 seurakuntaa ilmoitti halukkuutensa piloteiksi

Illan istunto jatkoi aamupäivällä alkanutta keskustelua Kirkon toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon liittyvistä avustuksista liittyen mm. Tuomasmessun radiointiin(jolla on 35 000 kuulijaa) ja Petroskoin kirkon rakentamiseen. Molemmat saivat paljon kannatusta. Aloitteethan etenevät aina lähetekeskustelun kautta valiokuntiin: toimintasuunnitelmasta antaa yleisvaliokunta lausunnon ja kokonaisuus menee talousvaliokuntaan ja ne tulevat sen jälkeen hyväksyttäviksi täysistuntoon.

Illan istunnossa eniten keskustelua aiheutti aloite Metodistikirkon ja Suomen ev.lut. kirkon välille solmittavasta sopimuksesta. Kirkkoneuvos Risto Cantellin lisäksi piispat Salmi ja Repo selvittivät lyhyesti, missä opinkohdissa on erovaisuuksia ja miten niihin on suhtauduttu.

Mm. luterilaisuudessa uskomme Jumalan armon toimivan sanan ja sakramenttien kautta, metodistien mukaan Jumala toimii myös muutoin (tätä käsitellään mietinnössä tarkemmin). Metodisteilla on myös painopiste pelastuksen omistamisen jälkeisessä pyhityksessä ja myös tätä käsitellään tarkemmin ko. asiakirjassa.

Tämän jälkeen edustaja Marjokorpi totesi metodismiin liittyvän kokemuksellisen uskonvarmuuden ja ajatuksen siitä, että ehtoollisessa Kristus on todellisesti läsnä, mutta vain hengellisesti eli ehtoollinen nautitaan vain hengellisesti, ei suulla ja tätä ei Luther olisi voinut hyväksyä. Lisäksi hän pohdiskeli, onko luterilaisuus kehittynyt Lutherin ajoista ja tuleeko tässä pyhitys osaksi vanhurskauttamista.

Piispa Peura oli sitä mieltä, että riittävä yksimielisyys on saavutettu ehdotetun yhteyden toteuttamiseksi.
(Puheenvuorot ilmestyvät kirkolliskokouksen sivuille lähipäivinä.) Asiasta päättänemme viikon jälkipuoliskolla.

Illan täysistunnossa lähetimme valiokuntiin muitakin asioita.

Tämän illan iltahartauden pitää Salosta tuleva Annika Määttänen.

Päätän piispa Salmen lausumaan: "Luotamme kasteen turvaverkon todellisuuteen ja Jumalan todelliseen läsnäoloon."

Aino Vesti

4 kommenttia:

Viestintä Kylväjä kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoisesta referaatista.
Mitä mieltä itse olet tästä uudesta suhteestamme metodisteihin ja mikä sen merkitys kirkollemme on? Oliko mitään puhetta siitä, millainen ulottuvuus asialla on lähetystyölle?

Anne Kero kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Aino Vesti kirjoitti...

Sopimusta ei siis vielä ole solmittu, kyse oli lähetekeskustelusta. Loppuraportti keskusteluista on hyvin laaja eikä siihen ole ollut kovin pitkää aikaa perehtyä. Erot metodismin ja luterilaisuuden kesken ovat selviä ja ne on hyvin esitetty ko. raportissa, mutta tietenkin mietityttää se, mikä on "riittävä yksimielisyys" mm. ehtoollisyhteydelle tai "työntekijävaihdolle". Kantani ei ole vielä selvä. Lähetystyön ulottuvuudesta en muista kenenkään maininneen.

Viestintä Kylväjä kirjoitti...

Kiitos, Aino.
Tämä asia varmaankin tulee siis vastaan vielä monin tavoin. Vastaan tulevat paksut paperipumaskat ovat vain hankalia, kun ei työkseen pohdi teologiaa, siksi kyselen.
Oikeastaan on aika hyvä vaihe keskustella metodistien kanssa, onhan ensi vuosi lähetyksen juhlavuosi, kun Edinburghin legendaarisesta lähetyskonferenssista tulee kuluneeksi 100 vuotta ( ja sen konffan vaikuttajissa taisi olla enemmän metodisteja kuin luterilaisia, veikkaan). Hyvähän näitä kirkkojen välisiä on selvitellä. Eikö Vapaakirkon kanssa käyty vastaavia neuvotteluja joskus 80-luvulla, muistelen. En ole ihan varma, mitä hyötyä neuvotteluista mahtoi tuolloin olla ja miten se hyöty on kantanut tähän päivään saakka.
Onko sinulle tietoa siitä?