Kirkko 2020 - keskustelua tulevaisuusselonteosta

Keskustelua tulevaisuusselonteosta (kommentit ovat peräisin omista muistiinpanoista, ei siis sanatarkkoja lainauksia!)

Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo:

Mahtuuko kirkon tulevaisuuteen muutakin kuin uhkakuvia ja puolustustaistelua? Kyllä, uhkakuvien edessä ei pidä kangistua. Kirkolla on tulevaisuus ja toivo.

Jukka Huttunen:
Mihin selonteko johtaa meitä? Toivottavasti suositukset eivät päädy arkistoihin, unelmapuheet eivät johda konkreettisiin toimiin. Erityisesti valiokunta pyrkisi valitsemaan runsaasta aineistosta muutaman kärjen, joissa pyrittäisiin lähivuosina konkreettisiin toimiin. Esim. hyvin käytännöllisiä ja ajankohtaisia. Luku 7: väestön ikääntyminen, huoltosuhteen muutos, työntekijärakenteen miettiminen.

Piispa Seppo Häkkinen:
S.5: Kirkolta odotetaan uskollisuutta kirkkomme perustehtävälle, mutta sitä ei määritellä missään. Toki se on mm. lähetyskäskyssä ja Meidän kirkko –strategiassa, mutta silti siitä näyttää olevan epätietoisuutta. Mihin suuntaan sen tulisi meitä johtaa? Lopun kolme kuvaa kirkosta jäävät teologisesti ohuiksi.
-S.15 Keskusjohtoisuus vahvistunut (Kirjuri, HeTa, IT-alueet). Teknis-taloudellinen organisoituminen suuntaa kehitystä – eikö perustehtävän pitäisi sitä suunnata. Jatkossa toivoisin erilaista suuntausta. Bayer, Peter: uskonnon performanssi = uskontoa pyritään soveltamaan erilaisiin yhteiskunnan ongelmiin ja uskonnon oma olemus: pelastuksen etsintä jää vähemmälle. Ko. ongelmat eivät lähtökohtaisesti ole uskonnollisia (köyhyys, ihmisarvo, ihmisen identiteetti, ympäristökysymykset). Uskonnon funktiota painottava näkökulma painottaa uskonnon hengellistä tehtävää. Toiminnan painopiste siirtynyt sosiologin termein funktiosta kohti performanssia(ulkoisiin vaikutuksiin) – sinänsä eivät vastakohtia tai toistensa poissulkevia, mutta tärkeä löytää oikea suhde!

Vaarana hengellisen ydinsisällön ohentuminen. Miksi kirkko olemassa, eivätkö hyväntekeväisyysjärjestöt voisi hoitaa kirkon tehtävää? Yleishyödyllisestä laitoksesta helppo erota. Kirkon tehtävä nousee Jumalan sanasta ja kirkon uudistuminen merkitsee palaamista Jumalan sanaan. Kirkon uudistumisen suurin kysymys koskee palaamista Raamattuun. Tulevaisuuden kirkossa tehtävä työtä sen hyväksi, että Raamattu on kirkon peruskirja. Tarvitsemme yhteistä keskustelua Raamatusta ja sen merkityksestä. Tehtävä on vaikea, mutta sitäkin tärkeämpi.

Selonteko monin tavoin hyvä ja arvokas dokumentti, mutta seuraavissa syytä paneutua myös teologisiin selontekoihin ja arviointeihin.

Piispa Heikka kannatti mm. Jukka Huttusen ajatuksia (tässä kohdassa ajatukseni harhailivat…)

Pertti Rajala
:- myös maallikkovastuun nostaisin kärkien joukkoon
-miten kirkolliskokous tätä voisi käsitellä?
-esim. yleisvaliokunta nostaisi kärkiä kevään kirkolliskokoukseen, jossa käytäisiin laaja keskustelua asiasta ja siitä voisi tulla ohjelma uudelle kirkolliskokoukselle

Sami Ojala:
-tämä jo tätä päivää Helsingissä nyt! eikä vasta 2020!
-jatkossa toivon ed.Huttusen kanssa, että uskalletaan unelmoida rohkeammin ja katsoa pidemmälle tulevaisuuteen

Pauliina Kainulainen
-Heikki Kotila: ”myös kansankirkon on varjeltava rukouksen liekkiä”
-miksi teologinen pohdiskelu rajattu pois?
-missä sitä teologista syventelyä on tavoitteellisesti tarkoitus tehdä?
-visioilla ja strategioilla paikkansa, mutta teologian kielellä puhuttava edelleen (Uusi Suomi: ”kirkon kieli on usein hallinnon kieltä, joka ei kosketa järkeä eikä sydäntä”)
-vaikka kirkko organisaatio, niin olemme silti organismi!

-kirkon perimmäinen olemus on Kristuksen elävä ruumis, josta seuraa kolme kysymystä:
1)millaista kieltä olisi tärkeä käyttää, 2)millainen kieli vastaa kirkon olemusta ja 3)millaista teologiaa tarvitaan

-1)millainen kieli vältettävää: kaupan ja mammonan kieli (tulosvastuu, asiakas, tehokkuus)
-uskonnon ja teologian kieli vastaa runouden ja ? kieltä, liikuttaa järkeä ja tunnetta, esim. armo, armahtavaisuus, pelastus, vastuu, rakkaus, oikeus, ilo, pyhyys ja myös kirkon ruumiin kieli puhuu (käytännön valinnat)
2)Lutherin teologian toistelu ei liikauta riittävästi, vanhoja herätysliikkeitä tarvitaan, mutta niiden kieli ei tavoita esim. nykyajan helsinkiläisiä, joiden maailma perin toisenlainen
3)Kuuntelemme esim. vapautuksen teologiaa: Jeesuksen elämä ja viesti on ytimessä, Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus ytimessä: siihen sisältyy sekä yksilön että yhteiskunnan vapautus synnin ja kuoleman vallasta ja samoin luomakunnan vapautus. Näin voivat tradition sanat toivosta ja vapautuksesta avautua. Olemme hukanneet paljon sen vapautusvoimasta. Analysoitava, miksi näin päässyt käymään. Seuraava askel on mielenmuutos, katumus. Mitä me voimmekaan olla kirkkona?
Yksi ehdotus traditiolle uskollisesta ja nykyaikaa ymmärtävästä teologiasta on vapautuksen teologia: rukoushiljaisuus ja oikeudenmukaisuuskamppailu, usko ja rakkaus kuuluvat yhteen! Hengellinen puoli ollut välillä alakynnessä: rukouksen, palvonnan ja Raamatun äärellä viipymisen henkeä vahvistettava.

-s.31 kuunteleva keskusteluapu hyvä, muttei riittävä, tarvitaan oikeudenmukaisuuskamppailua ahneutta vastaan
-esim. piispojen ruokaturvakannanotossa pilkahteli tätä näkökulmaa
-selonteolla ei riittävää pohjaa ilman jumalapuhetta
-kirkkoa tarvitaan entistä enemmän!

Tapio Luoma
-selonteko haastaa ajattelemaan, se yksi sen tavoitekin
-termi ”liberalismi” sisältää ajatuksen monimuotoisuudesta, jota yhteisöllisesti ohjataan mahdollisimman vähän; ”tee, mitä haluat, kunhan et vahingoita muita”. Myös uskonnot markkinatilanteessa.

-liberalismi ei sinänsä vihamielinen kirkkoa kohtaan, mutta tietyssä mielessä se pakottaa kirkkoamme pohtimaan tilannetta, jossa olemme kilpailutilanteessa muiden uskontojen kanssa, mutta liberalismin viesti selvä: kirkko on suvaitsematon ja siksi se on hiljennettävä???–kirkko ei suostu liberalismin agendaan, kirkko saatava ääneksi muiden äänten joukossa – siksi yli 4 miljoonan joukko saatava pienemmäksi!
-kirkolla universaalinen sanoma: Jumalan puhuttelu koskee jokaista
-Rowan Williams (Canterburyn arkkipiispa): jokaisella vain yhdet reunaehdot, vain yksi kohtalo, se löytyy yhteydessä Jumalaan – se on universaalisuuden vaatimus; tämä rajaa yksilön vapautta – siksi liberalismi keskittyy oikeuksiin ja vapauksiin. Kirkko voi niitä tukea, toisaalta liiallinen keskittyminen niihin saattaa aiheuttaa, että mielihyvän tunne nousee yhdeksi ihmisoikeudeksi.

-jos yhteinen kieli katoaa, vaikea puhua syyllisyydestä, vastuusta ym; syyllisyys voi kutistua: olenko pystynyt säilyttämään itsestäni mielikuvan viattomana tai vastuullisuus ilmenee vasta, kun minut vedetään vastuuseen (esim. määräämällä maksamaan tuomioistuimen määräämät korvaukset)

-inhimillisen elämän raikkaus ja värikkyys haalistuvat, kun välineet käsitellä mielipahaa aiheuttavia asioita katoavat näkyvistä – kirkon tehtävä tarjota näitä välineitä; missään muualla ei niitä käsitellä. Ristin teologia: kärsivä Kristus kertoo meille Jumalasta, joka joskus kääntää selkänsä, mutta jonka toimien taustalla on kuitenkin ääretön rakkaus!

-kirkon pidettävä sopiva välimatka liberalismiin, mutta ei liian pitkää, muuten kirkko jää askartelemaan omien sisäpiiriasioidensa kanssa
-mitä me sanomme analyysin jälkeen Jumalasta ja ihmisestä vai sanommeko mitään? Ja millä välineillä?

-selonteko vakuuttaa, että kirkolla on sanottavaa ja annettavaa seuraavan kymmenen vuoden aikana

Mika Nurmi
-uusien työntekijöiden rekrytointiin kiinnitettävä erityistä huomiota
-miten saamme nuoret kiinnostumaan kirkosta työpaikkana?
-osa opiskelijoista kiinnostuu opiskelun aikana muista työpaikoista
-aina ei ole tarjota valmistuneille vakituista työsuhdetta ja välillä puolison vaikea löytää työpaikkaa samalta paikkakunnalta

Kenttäpiispa Hannu Niskanen
-miksi tuotetaan selontekoja, mutta ei tehdä jatkotoimia niiden toteuttamiseksi
-toivon valiokunnan miettivän, miten selontekoa konkretisoidaan
-lähetykseen kiinnitetään erittäin vähän huomiota

Bishop Vikström
-s.15 millaisia haasteita keskusjohtoisuus tuo kirkolle ja miten siihen tulisi reagoida – erittäin tärkeä kehittää eteenpäin
-s. 17 siniset tekstit: ”miltä kirkon tulevaisuus näyttää…julkisoik. asemassa tapahtuu muutoksia”– vaihtoehtoisia vastauksia pitäisi miettiä tähän kysymykseen!
-s.17 viim. lause – entä jos ei saada –siihen pitäisi löytyä vastauksia!

Kai Peltonen
-s.6 vaarallinen tulokulma, jos se saa meidät tuottamaan vain kirkkopuhetta irrallaan perustehtävästä
-kirkostaeroamisten syinä esitetty mm. kirkon merkityksettömyys – hallinnollisilla järjestelyillä ei tähän löydetä apua; tekeekö instituutio sitä, mitä sen pitäisi, sen odotetaan tai vaaditaan tekevän
-kristilliselle uskolle oli ominaista esittää joukko totuusväitteitä: Jumala on olemassa, Jumala on Luoja, Jumala lähestyy ihmisiä Jeesuksen hahmossa, Jeesus teki ihmeitä, Jeesus nousi kuolleista, kristitty elää Kristuksessa, maailmanloppu on pian edessä; näiden päälle kristinusko alkoi myöhemmin rakentaa teologia spekulatiivisväitteitä: kaksiluonto-oppi, erityinen ilmoitus…

-kasvanut tieto kosmologiasta, biologiasta ym. on asettanut totuusväitteet kyseenalaiseksi; ihminen osaa itse selittää kaiken: Jumalaa ei tarvita Luojaksi eikä minkään muunkaan asian selittäjäksi. Kirkonmiehet ovat tämän käsittäneet jo kauan sitten: maapallon luominen kuudessa päivässä saa väitteen esittäjän näyttämään hölmöltä.
-jos maailma syntyi alkuräjähdyksessä, Jumala laittoi kaiken liikkeelle jne, mutta sofistikoidumpikin versio on: kirkollinen jumalapuhe ei väitä mitään maailmasta tai todellisuudesta, se on uskonn.puhetta, kielipeliä, joka tarjoaa yhden tavan järjestää ihmisen kaaosmaailma-se voi olla totta yhdelle ihmiselle. Ainut, mistä enää voidaan sanoa mitään varmaa ulkopuolisille, on moraalinen paatos; sarja neuvoja siitä, miten elää hyvä elämä. Kirkollisella puheella ei ole kosketuskohtaa mihinkään todelliseen oman kielipelinsä ulkopuolella paitsi moraalin alueella. Ev.lut. kirkko on ongelmissa, koska se ei omista hyvän elämän avaimia?

-Kirkon puhe kuulostaa käsittämättömältä ja merkityksettömältä eikä peli parane, kun vain jatketaan samaan malliin

-selonteon pohjalta ponnistetaan kohti jumalapuhetta ja totuuden etsimistä?
-kirkko uskonyhteisöksi ja turha retoriikka syrjään

Leif Nummela
-eskatologinen näköala puuttuu kokonaan