Kirkolliskokousviikko alkoi tavan mukaan Maarian kirkossa. Vuorossa oli Porvoon hiippakunnan edustajien toimittama jumalanpalvelus. Ruotsinkielisessä virsikirjassa on sydäntä sykähdyttäviä lauluja, esim. psalm 399:3
”Träder du själv i själen in,
allmakt och kärlek, och säger
ordet som gör mig evigt din,
intet all världen då väger,
intet mitt hjärta mer begär,
stillad dess heta oro är:
Fader, din kärlek jag äger.”
(Sama sävel kuin suomenkielisessä virsikirjassa nro 197 ”Ajasta aikaan varjellut”.)
Jumalanpalveluksissa me eri tavoin ajattelevat olemme kaikki samalla viivalla Jumalan edessä ja yhtenä joukkona veisaamme kiitosvirsiä – se lämmittää joka kerta mieltä.
Alkupuheenvuorossaan arkkipiispa totesi, että kirkkoa on ravisteltu ja jotain on lähtenyt liikkeelle; kuitenkin kirkon perusta on edelleen vahva ja kyseli, mitä on olla uskollinen Mestarille tässä ajassa. Hänen mielestään puheen piiriin tuleminen on parempaa kuin kätkeytyminen. Arkkipiispa kysyi, kääntääkö kirkko selkänsä homoseksuaaleille vai asettuuko heidän rinnalleen ja toivoi kirkon kestävän keskeneräisyyttä. Hänen mukaansa maailman jakaminen sallittuun ja tuomittavaan ei ole kirkon uskoa, vaan kirkon uskon keskus on Kristus ja lopullinen kriteeri on ”se, minkä olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette tehneet minulle” ja lopullinen tuomio on yllätys kaikille. ”Herra, armahda meitä”, lisäsi hän siihen.
Vielä arkkipiispa kertoi T.S.Eliotin näytelmästä ”Murha katedraalissa”, jossa papit ovat huolissaan ulkopuolelta tunkeutuvista vihollisista ja huutavat ”teljetkää ovet”, mutta arkkipiispa määrää: ”Poistakaa teljet, avatkaa ovet – Kristuksen kirkon ovien on oltava auki myös vihollisillemme”. En tiedä, mitä tämä merkitsee, mutta sen tiedän, että tämä on Kristuksen kirkko, jota johdattaa Pyhä Henki. Kirkko, joka haluaa pitää kirkon ovet avoinna, tarvitsee paljon uskoa, rukousta ja luottamusta, lopetti arkkipiispa.
Lounaan jälkeen kirkkoneuvos Leena Rantanen johdatti meitä talousarvion sisältöön. Suuri haaste on eläkkeellelähtijöiden määrän kasvaminen ja kirkollisverokertymän pieneneminen (vuodesta 2008 vuoteen 2009 –2,1 %)-toisaalta yhteisöverot ovat vuonna 2010 nousemassa n. 10 %. Viime vuonna puolet seurakunnista teki miinusmerkkisen tuloksen.
Kirkon yhteinen toiminta rahoitetaan seurakuntamaksuilla, kirkon eläkelaitos on nyt selkeämmin erotettu omaksi yksikökseen ja tuleva henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskus (HeTa, aloittaa 2012) tullaan rahoittamaan asiakkailta perittävillä palvelumaksuilla. Eläkemenojen kasvu on n. 6-7% vuodessa vv.2011-2013 – siihen saakka riittävät eläkemaksutulot, mutta sen jälkeen on eläkkeitä rahoitettava osin sijoitustoiminnan tuotoilla, siksi mahdollisesti v.2012 eläkemaksua nostetaan 27 %.sta 28 %:iin. Eläkerahaston koko on tällä hetkellä 916 miljoonaa euroa ja eläkelaitosten tuottovertailussa kirkko on onnistunut parhaiten (9,5%). Eläkepäätöstuotanto siirtyy Kuntien eläkevakuutuksen vastuulle v. 2012 alussa.
Strategisia hankkeita rahoitetaan nyt osittain ylijäämää käyttäen. Tilikauden tulokseksi odotetaan
–3,4 miljoonaa euroa.
Eräänä yksittäisenä säästötavoitteena on ottaa Kirkkohallituksen ja tuomiokapitulien käyttöön työasemapohjainen neuvottelujärjestelmä, jolla vähennettäisiin matkakuluja, matka-aikaa (ja kannettaisiin myös ympäristövastuuta), kun kokouksia voitaisiin osittain järjestää sähköisesti.
Hiippakunnallisessa toiminnassa uusia hankkeita on projekti kirkon koulutusalojen harjoittelun yhteisten palauteseminaarien kehittämiseksi ja orientaatiokoulutus diakonian virkaan vihittäville sekä nuorisotyönohjaajan ja kanttorin virkaan valmistuville.
Lisäksi Leena Rantanen selvitti HeTan etenemistä: mm.pilottiseurakuntia ollaan valitsemassa joulukuussa.
Hän havainnollisti myös kirkosta eroamisten taloudellista vaikutusta taulukoilla, joista yhteenvetona kerron sen verran, että lokakuussa eronneiden henkilöiden aiheuttamalla kirkollisverovajauksella olisi palkattu 200 henkilöä (ilmeisesti vuodeksi).
Maanantain kakkukahvit tarjoaa perinteisesti opetus- ja kulttuuriministeriö edustajansa urheilu- ja kulttuuriministeri Stefan Wallínin (jolle siis kuuluvat kirkolliset asiat) johdolla ja puheen saattelemana. Suklaakakku suli suussa!
Kahvien jälkeen kiiruhdin kansliavaliokuntaan, jossa päätämme muutamista käytännön asioista, mm. torstai-illan vierailusta, tällä kertaa merivoimien esikuntaan. Osittain päällekkäin alkoi käsikirjavaliokunta, jossa meillä on valmisteilla esitys virsikirjan lisävihkon valmistamisen aloittamisesta; asia tullee kuluvan viikon aikana päätettäväksi kirkolliskokouksen täysistuntoon. Toinen käsiteltävä asia on Espoon hiippakuntavaltuustosta tullut esitys synnintunnustus- ja synninpäästövaihtoehtojen lisäämiseksi käsikirjaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti