Ke 5.11.2008 klo 14

Aamumessussa katselin ristiinnaulittua Kristusta – siinä kohdassa sanat aina loppuvat.
Tänä vuonna olen ollut kiitollinen istuntosaliin johtavan käytävän varrella olevista ikoneista (Mynämäen kanttori Sinikka Rikkilän hartaudenharjoituksesta syntyneitä)-niiden ohi kulkiessa tuntuu, kuin rukous lennähtäisi syliin. Tai välillä lennättäisi taivaaseen. Teknisesti en ymmärrä, miten ihmiskäsi voi osallistua johonkin niin kauniin ja tarkan tekemiseen ja sisällöllisesti en ymmärrä senkään vertaa, mutta samaan rukoukseen voin osallistua.

Eilisillan HeTa-infossa täsmennettiin, että lakimuutos sisältäisi sen määrittelemisen, että Kirkkohallitus hoitaa seurakuntien kirjanpidon ja palkanlaskennan.

Tämän aamun täysistunnossa suurin asia oli kirkon virkamiesoikeudelliset säädökset. Eniten keskustelua herätti se, että niistä puuttuu niiden paikantaminen uskonyhteisön säädöksiksi ja se, mihin uskonyhteisön olemus ja toiminta ja pappisvirka perustuu. Moni kannatti oman syrjintäpykälän luomista juuri siksi, että kirkko pitäisi kiinni oikeudestaan päättää omista asioistaan. Asia liittyy siihen, mikä tai kuka johtaa kirkkoamme ja siksi asiaa on tarkkaan harkittava.

Kannatin Keijo Rainerman esitystä kirkon työntekijän edellytyksiä koskien: kirkon jäsenyys, kirkon opissa ja tunnustuksessa pysyminen ja että määritellään, mikä on uskonnonharjoitusta (erityisesti jumalanpalvelus ja kirkolliset toimitukset). Lisäsin, että minusta sen lisäksi, että työntekijällä on velvollisuus noudattaa työssään kirkon oppia ja tunnustusta, pitäisi hänellä olla myös oikeus harjoittaa uskoa työtehtävissään, kun kerran olemme kirkko. Kirkkohallituksen esityksessä tätä ei suinkaan ole kielletty, mutta minusta se olisi tarpeellista määritellä ko. säädöksiin.

”Kilpailevaa toimintaa” koskien toivottiin täsmällisesti ilmaistavan, mitä siinä tarkoitetaan. Taloudellista hyötymistä? Tarkoitus ei suinkaan ole murentaa seurakuntien ja herätysliikkeiden yhteyksiä tai ekumeenisia yhteyksiä tai estää evankeliumin leviämistä.

(Lainaukset eivät sanatarkkoja-edustajien puheenvuorot tulevat Kirkolliskokouksen sivuille lähiaikoina.)

Mauno Jouppi ehdotti, että ei poisteta lehtorin virkaa vaan avataan se myös miehille.

Ed. Huovinen: Kyllä on vaikea olla pappi!

Ed. Huttunen: Mitkä kohdat tässä ovat kirkon opille tai tunnustukselle vieraita?

Ed. Hermonen: Hengellisen ja maallisen suhde on vaikea.—Jokaisella on oikeus harjoittaa uskontoa, jumalanpalveluksessakin pappi voi harjoittaa sitä sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti, sen jo uskonnonvapauslaki meille takaa. Nyt ei ole kyse opista vaan työoikeudesta.

Istunnon jälkeen kansliavaliokuntamme päätti pikaisesti mm. retken yksityiskohdat, päätösruokailun marssijärjestyksen, ensi kevään ja seuraavan syksyn alustavat virkistystilaisuudet ja vielä pari käytännön asiaa kirkolliskokousedustajien työtä ja matkalaskuja ajatellen. Pikaisesti hotkimme alkuruuat, lämpimän ruuan, ja varsinkin jälkiruuan ja juoksimme käsikirjavaliokuntaan, missä päätimme toisen käsittelyn esityksen viittomakielisten käännösten hyväksymisestä.
Jumalanpalveluselämän kehittämistä koskevan esityksen siirrämme valmisteltavaksi kevään kuluessa. Pian alkaa Kirkkohallituksen kyselytunti, missä aiomme kysyä, missä on menossa aloite jumalanpalvelusajan muuttamisen/vaihtelemisen mahdollisuuksista.

Aino Vesti