3.5.2009 Kolmas kirkolliskokousviikko alkamassa
Kirkolliskokousviikkojen (=marraskuun ja toukokuun ensimmäiset viikot) lisäksi valiokunnat kokoontuvat myös välikuukausina. Käsikirjavaliokuntamme kokoontui syksyllä kahtena päivänä ja nyt keväällä kahtena päivänä Helsingin Katajanokalla Kirkon toimitalossa.
Käsikirjavaliokuntaa johtaa Porvoon piispa Gustav Björkstrand, jolle tämä tuleva viikko jää viimeiseksi kirkolliskokousviikoksi ennen eläkkeelle lähtöä. Sihteerinä on Lahden Launeen seurakuntapastori TT Riitta Särkiö ja muut jäsenet: kirjailija ja lauluntekijä FM Anna-Mari Kaskinen Lohjalta, muusikko TM Pekka Simojoki Kangasalta, Keiteleen kirkkoherra, lääninrovasti Oiva Malinen, kaivinkoneenkuljettaja Mauno Jouppi ”Isoostakyrööstä”(minoon kans pohojalaanen), Vantaan seurakuntien kasvatusasiain sihteeri, pastori Hans Tuominen, Haapaveden kanttori Martti Murtoperä , uskonnon lehtori Virpi Loikkanen Enonkoskelta ja minä, Maskun kirkkoherra. Motivoitunut, monitaitoinen, iloinen ja sydämellinen joukko!
Jumalanpalveluselämän virkistämiseksi tehtyä aloitetta olemme puineet erilaisten asiantuntijoiden johdolla (Kai Vahtola, Heikki Toivio, Ulla Tuovinen) ja saaneet asiaan liittyvää kirjallisuutta luettavaksi: Heikki Toivion ja Johanna Räsäsen tutkimuksia sekä lisäksi Daniel Björkin ”Nytt vin och gamla säckar – att förnya en traditionell församling”. Kokemusten perusteella uudistuminen vaatii mm. tarjoilua sekä sinällään että vuorovaikutuksen edistämiseksi, monipuolista musiikinkäyttöä ja vastuun antamista seurakuntalaisille. Rukouksen ja raamatunopetuksen merkitystä tuskin voi yliarvioida. Viestintä- ja motivointitaitojakin tarvitaan; haaste on siis todella monitahoinen! Ponsia kehittelimme aika monta…
Piispa Kari Mäkinen kutsui tuttuun tapaan arkkihiippakunnan kirkolliskokousedustajat neuvonpitoon viime keskiviikkona Raumalle Kuapplaan (vanhassa Raumassa sijaitseva seurakuntakoti, pienen joen rannalla-jopa lohi kutee Kirkonsillan pielessä!) ja kävimme yhdessä läpi kirkolliskokoukseen tulevia asioita ja terveisiä valiokunnista.
Kirkon ulkoasiain neuvostoon ollaan valitsemassa varajäsentä; valitsijamiehet tekevät ensin asiasta esityksen ja sitten äänestetään. Onko ko. neuvostossa mitään kiintiöitä maallikoille tai papeille-siitä en tiedä mitään. Seppo Häkkisen seuraajaa ollaan myös valitsemassa eli Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtajaa. Hakijoita on 17, joista viittä on haastateltu ja heille tehty myös psykologiset testit. Valitsijamiehet ovat pyytäneet myös Kirkkohallitukselta lausuntoa, mutta tekevät oman esityksen vasta ensi viikon kuluessa.
Kirkkoherran vaalitapa herättää varmasti pitkän keskustelun. Joskus olen näkevinäni pyrkimystä yksinkertaistaa monimutkaisia asioita ja tehdä yksi ainoa ratkaisupaketti tyyliin ”ota tai jätä”, kun usein asia sisältää useita ongelmia, joihin voisi löytyä useita erilaisia täsmäratkaisuja. Kansanvaalissa pelätään ilmaisukykyisen kirkkoherraehdokkaan puhuvan ihmiset niin pyörryksiin, etteivät he huomaa testata hänen johtamiskykyjään tai kokoustekniikkaa, mutta ainakin osa tästä asiasta on parantunut Kirkon uusien johtamiskoulutusten (sisältää psykologisen testin) myötä. Lisäksi vaalipaneeleissa tulevat esiin erilaiset taidot kuin vaalisaarnassa.
Sen sijaan vaali on edelleen liian pitkä ja moni kysyy, miksi vain kolme henkilöä voi saada vaalisijan; ei tunnu kohtuulliselta, että pätevät hakijat eivät saa tasaveroisesti osallistua vaaliin. Tämä vaalitapa suosii pitkään virassa olleita.
Riittääkö yksi kummi tulevaisuudessa; tätä ehdotetaan kahdessa eri aloitteessa. Arkkipiispan vaalitavan muutosta ollaan jälleen ehdottamassa.
Kirkon keskushallinnon uudistus kiinnostaa; millaisen aseman mm. Kirkon ulkoasiain neuvosto saa ja saako esim. kirkolliskokous tulevaisuudessa tarkempaa tietoa sen alaan kuuluvista asioista. Entä mikä tulee olemaan piispainkokouksen rooli?
En vieläkään muista ihan kaikkien nimiä ja muutamien kasvot sekoitan…
Aino Vesti
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti